torstai 20. joulukuuta 2012

Autoilun juhlaa

Huomenna Laiskurin pitää suhailla autolla ympäri kaupunkia ja viedä kukkatervehdyksiä erään yhdistyksen puolesta vanhoille mammoille. Tätä silmällä pitäen kävin sitten tänään tervehtimässä viikon verran parkissa seissyttä autoani. Olisi ehkä pitänyt käydä jo vähän aikaisemmin, sillä aura-autot olivat kasanneet ikkunoihin asti ulottuvat paksut lumipenkat auton ympärille! Puh, onneksi talkkari oli jättänyt sisäpihalle lumikolan, muuten olisi tullut itku silmään. :) Kolatenkin auton putsaamiseen meni reilu tunti, joten nyt on taas ihan urheilullinen olo! Harmi, etten tajunnut ottaa sykemittaria mukaan, sillä olisi ollut ihan mielenkiintoista nähdä, kuinka kuormittavaa tuollainen lumenluonti oikeastaan onkaan. Nettitietojen mukaan lumityöt kuluttavat energiaa enemmän kuin esim. sauvakävely, joten ihan kevyestä hommasta ei ole kyse.

Huomenna pitäisi myös vihdoin käydä joululahjaostoksilla. Hirvittää jo etukäteen se hillitön ryysis! Mutta kummilapsille täytyy löytää jotain kivaa, ja perheenjäsenillekin on jotain ostettava. Tällä hetkellä päässä ei oikein vielä raksuta, mitä kullekin ostaisi, mutta ehkä jokin kuvakirja voisi ainakin kummitytölle olla ihan ookoo lahja (1 v. 8 kk.). Vanhemmatkin alkavat ikääntyä sen verran hyvää vauhtia, että heillekin voi kohta taas ostaa kuvakirjoja. ;)

Joulu tuntuu tänä vuonna tulevan vähän liian aikaisin. Yllättävää, sillä yleensä olen tässä vaiheessa jo aivan kyllästynyt töihin. Nyt kuitenkin pitäisi saada vielä kaikenlaista tehtyä ennen vuoden vaihtumista, eikä itse asiassa kauheasti edes väsytä. Näin sinkulle joulu ei muutenkaan tuo samanlaista juhlatunnelmaa kuin perheellisille/seurusteleville, joten aika vähäeleisesti menevät Laiskurin juhlapyhät.

Oikein rauhallista joulua kaikille, jos en nyt innostu kirjoittamaan vielä ennen aattoa! Nauttikaa rauhasta, levätkää ja olkaa iloisin mielin! :)

tiistai 18. joulukuuta 2012

Palloilua

Huuh, ensimmäinen sulkispeli pitkään aikaan on nyt takana. Täytyy sanoa, että otti koville! Viimeisestä sulkisvuorosta on pelikaverin jalkavamman takia vierähtänyt melkein vuosi, joten pikkaisen meni peli välillä enemmän yrityksen kuin osaamisen puolelle. Hauskaa oli joka tapauksessa, ja todella kiva oli pitkästä aikaa liikkua kunnolla!

Sulkapallo on lajina siitä mukava, että sitä voi pelata monella tavalla - joko rauhallisesti läpsytellen tai hampaat irvessä huitoen. Meidän pelimme menevät iisisti tuonne huitomisen puolelle, vaikka sinänsä ei hampaat irvessä pelatakaan. Vauhti on kovaa ja kunto toden teolla koetuksella! Kai tuota jonkinlaisena intervallitreeninä voisi pitää, sillä syke nousee palloralleissa todella korkealle, ja pisteiden välissä ehtii huilata aina sen kriittisen kymmenen sekuntia, jotta jaksaa taas seuraavan pallon.

Laiskuri ei kaverinsa kanssa
ota peliä turhan vakavasti.
 
Tänään tuntui aluksi siltä, että kunto pettää ja pahasti. Onneksi muistin, että aikaisemminkin on tauon jälkeen sulkis tuntunut ihan kauhealta, mutta äkkiä siihen on sitten tottunut. Jo muutaman pelikerran jälkeen jaksaa ihan eri tavalla pelata, vaikka pelaisikin vain kerran viikossa. Jännä ilmiö. Enivei, tänään parempikuntoinen pelikaverinikin alkoi jossain vaiheessa väsyä, ja Laiskuri poistui 0-2-tappioasemasta huolimatta voittajana erälukemin 7-3 (pelattiin mini-eriä 11 pisteeseen)!

Nyt on sen verran loistava fiilis, että taidan palkita itseni kokis-tölkillä. Sen jälkeen onkin kiva mennä lihakset väsyneinä nukkumaan - viime aikoina kun väsymys on johtunut lähinnä työstressistä (ja tästä pahuksen pimeydestä!

perjantai 14. joulukuuta 2012

Hengissä ollaan!

Huuh! Tässä on aivan mahdottoman huono omatunto, kun blogin pitäminen on jäänyt koko syksyn osalta aivan hunningolle. Tuhma Laiskuri, ei joululahjoja tuollaiselle rontille!

Pari viime kuukautta ovat menneet liikunnan osalta valitettavasti tosi passiivisesti. Onneksi sain vihdoin vanhan sulkiskaverini kiinnostumaan pelaamisesta, ja ensi viikolla päästään toivottavasti huhkimaan stressiä pois, jos hän vain ehtii parantua flunssastaan. Juokseminen on ollut nyt jonkin aikaa täysin jäissä, ja nyt tuntuukin siltä, että aika/energia riittää paremmin syömisen tarkkailuun ja juuri tuollaiseen satunnaiseen liikuntaan. On ihan omaa luonteen hölmöyttä, mutta en ole koskaan oikein innostunut talviliikunnasta, mutta jotenkin pitäisi kuntoa tietenkin hoitaa. Tavoitteet ovat sikäli ihan muuttumattomia - kesällä uutta puolikasta putkeen ja toivottavasti paljon paremmalla ajalla kuin nyt syksyllä! :)

Vaikka vannomatta onkin paras, täytyy ehdottomasti löytää enemmän aikaa ja intoa blogin päivittämiseen. Toivottavasti lukijakaverini ovat nauttineet syksystään ja päässeet Laiskuria paremmin myös liikkumaan!