Haaste

Viikko on mennyt taas ohitse, että viuh vaan! Työkiireet eivät lopu koskaan, mutta etelän loman ansiosta voimia on riittänyt, ja olo on ollut koko ajan energinen. Kannatti siis käväistä aurinkokylvyssä!

Olen aikaisemminkin valittanut, että talviliikunta on yksi Laiskurin suurimmista ongelmista. Kylmä viima ja liukkaat kadut eivät kerta kaikkiaan houkuttele kuntoilemaan, ja tästä syystä hyvin alkaneet kunnonkohottamisprojektit keskeytyvät talven tullen pahemman kerran. Nyt päätin kuitenkin, että kesää silmällä pitäen on tehtävä jotain, jotta toukokuussa ei tarvitse lähteä ihan nollasta liikkeelle. Vaikka tavoitteissa on aina omat vaaransa, päätin haastaa itseni seuraavalla tavalla.

Laiskurin talvihaaste (itselleen):

• Tavoitteena on vappuun mennessä käydä 50 kertaa tunnin kävelylenkillä.
• Jos huhtikuussa tiet ovat jo sulia, hyväksytään myös tunnin juoksulenkit. :)
• Jos tavoite täyttyy, Laiskuri lahjoittaa 100 euroa johonkin hyvään tarkoitukseen, joka selviää myöhemmin.

Palkintona haasteen onnistumisesta on siis jonkinlainen pohja kesän juoksurupeamaa ajatellen (lähinnä koivet ovat toivottavasti valmiimpia ottamaan juoksemisen rasituksen vastaan), ja hyvä mieli siitä, että voi antaa edes pienen panoksen hyvään tarkoitukseen.

Haasteesta päätin perjantaina, ja nyt on takana jo kaksi lenkkiä  - enää 48 jäljellä! Täytyy sanoa, että hyytävän viiman vuoksi ei liikkuminen ollut mitenkään erityisen nannaa, mutta muuten kävely sujui vinhaa vauhtia - pieniä hölkkäpätkiäkin otin, kun siltä tuntui. Tavoite on kuitenkin kova: viikossa pitää päästä 3-4 kertaa kävelylle, muuten tavoite ei täyty. Kun pyrkimyksenä on keritä myös kerran viikossa sulkapalloa pelaamaan, on liikuntaa Laiskurin viikko-ohjelmassa ihan tarpeeksi.

Ai niin, sulkistakin kerkesin taas torstaina hutkimaan. Erälukemat tällä kertaa Laiskurin eduksi 3-1 (nyt siirryimme pelaamaan ihan oikeita eriä 21 pisteeseen asti). Jännä juttu, että peli tuntui paljon kevyemmältä kuin kuukausi sitten. Ehkä loman aikaiset kävelylenkit saivat kropan jotenkin heräämään, mene ja tiedä.

Nyt täytyy saada vähän murua rinnan alle, ja sitten voisi harkita Poirot'n katsomista digiboksilta. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille Laiskurin luolasta!