lauantai 17. elokuuta 2013

Sadejuoksu

Phuh, kiirettä on pitänyt ja blogin täyttäminen on taas kerran jäänyt väliin! Syksyn työt alkoivat leppoisan lomailun jälkeen ilman pehmeää laskua, ja viime viikko oli muutenkin aivan täynnä menoja. Suurimman osan vapaa-ajasta lohkaisivat ystäväni polttarit ja niiden suunnitteleminen. Luulisi, että tuollaisten kekkereiden järjestäminen kävisi käden käänteessä, mutta kaikkea muuta... Suurin stressi taisi kuitenkin tulla siitä, viihtyykö itse päivänsankari ja muu porukka, vai meneekö homma tylsäksi istuskeluksi. Kaikeksi onneksi pelko oli turha - polttarit eivät olisi voineet mennä paremmin! Sulhanen itse oli liikuttavan otettu vaivannäöstä ja sanoi, että kyseessä oli hänen elämänsä hauskin päivä. Jotain siis tehtiin oikein! :)

Polttareista on nyt viikko aikaa, ja tämä viikko onkin sitten mennyt vähän sumussa ja humussa. Päivärytmi nimittäin keikahti pahasti päälaelleen, eikä olo ole ollut kauhean energinen. Yhtenä iltana pääsin onneksi pelaamaan sulkapalloa, ja tänään pakotin itseni juoksemaan 7,3 km lenkin sateessa. Juoksu ei tuntunut mitenkään erityisen hyvältä, mutta hyvä mieli jäi siitä, että sain itseni sohvalta ylös! Paluumatkalla törmäsin sitten Nordenskiöldinkadulla valtavaan juoksijajoukkoon - olin täysin unohtanut, että tänään juostaan Helsinki City Marathon! Koska reitti kotiin oli tukittu, lähdin etsimään kiertotietä Töölön kautta. Viiden minuutin kuluttua löysin itseni sitten liikennevaloista, jonka edessä tuo samainen joukko juoksi Mannerheimintietä etelään... :) Olisi ehkä jossain vaiheessa pitänyt selvittää juoksureitti! Kotiin kuitenkin päästiin melkoisen kiertotien kautta, ja oikeasti on todella hienoa, että tuon mittakaavan juoksutapahtuma järjestetään Helsingissä!

Huomenna olisi vuorossa pienen tauon jälkeen golfkierros. Ja golfista puheen ollen pari viikkoa sitten sattui sellainenkin ihme, että kahdella peräkkäisellä kierroksella meinasi tulla kaikkien golffareiden ahnaasti tavoittelema hole-in-one! Molemmilla kerroilla pallo jäi lopulta n. 30 cm päähän kupista, joten läheltä piti. Alla todistusaineistoa ensimmäisestä läheltä piti -tilanteesta. Kyseessä oli Luukin kentän 11. väylä (155 m), jossa puolitehoilla lyöty puu-5 oli likellä upota.

Edes Laiskuri ei saanut tätä birdie-puttia enää ohitse.

Nyt on vuorossa pieni päivälepo, ja sen jälkeen Laiskuri alkaa jännittää keihäsmiehiä ja Nooralotta Nezirin välieräjuoksua. Mukavaa urheiluiltaa itse kullekin!

2 kommenttia: