Takana on pari totaalista lepopäivää. Torstaina pelasin vielä illalla golfia, mutta perjantai ja lauantai menivät töitä tehdessä ja rentoutuessa. Lepo on ollut tarpeen, sillä kulunut kuukausi on mennyt hyvin harvoilla taukopäivillä. Alkanut helleaaltokaan ei tee oloa hirveän energiseksi, joten ihan hurja liikuntafiilis ei pariin päivään ole ollut.
Tänään lähdin hellesäästä huolimatta taas lenkille. Ajattelin katsoa, miten kroppa kestäisi hieman kovemman alkuvauhdin. Vastaus tuli aika pian: ei kauhean hyvin. Sääret alkoivat nikotella jo kilsan jälkeen, ja kovan vauhdin ja helteen yhdistelmä veti sykkeen korkealle alta aikayksikön. Päätinkin stopata reilun kolmen kilometrin kohdalla ja kävellä takaisin. Siihen asti olin edennyt ylämäkipainoitteista reittiä 6:06 vauhtia, mutta tänään ei tosiaan kulkenut tuon pidempää matkaa (olisihan sitä voinut hidastaa ja sinnitellä lenkin loppuun, mutta tiedä sitten, olisiko siinäkään ollut mitään järkeä). Sinänsä vauhti ei tuntunut mitenkään liian lujalta, mutta kun mäkien päällä ei syke lähtenyt normaaliin tapaan laskemaan, on aika selvä, ettei sellaista 85% maksimitasoa jaksa ihan loputtomiin pitää yllä.
Tästä opimme ainakin sen, että tällaisella helteellä kannattaa edetä hissukseen. Tehdään sitten syssymmällä niitä vauhtikokeiluja. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti