Takana on taas kaksi erinomaista liikuntapäivää. Eilen tein töitä vain puoleen päivään saakka, minkä jälkeen lähdin pitkälle, puolentoista tunnin kävelylle. Illemmalla ehdin vielä pelata täyden kierroksen golfia, joten kävelykilometrejä tuli päivän aikana lähes kaksikymmentä!
Tänään oli sitten juoksulenkin vuoro. En oikein saanut juotua tarpeeksi ennen lenkkiä, minkä seurauksena jo parin kilometrin kohdalla tuntui siltä, kuin pää olisi ollut tulessa. Sinnittelin kuitenkin lenkin loppuun saakka, ja 7,8 km matka taittui lopulta ihan hyvää vauhtia aikaan 50:36 (6:29/km). Jalan puutuminen vaivasi taas vähän, varsinkin reilun kilometrin mittaisella asfalttiosuudella, mutta näköjään (ja onneksi!) koipi alkaa taas tottua lenkkeilyn tarjoamaan nautinnolliseen rasitukseen. :)
Hyvin sujunut liikunta on vaikuttanut myös ruokahaluun merkillisellä tavalla. Sitähän voisi äkkiä luulla, että mitä enemmän energiaa kuluttaa, sitä enemmän myös olisi nälkä. Minulla juttu menee oikeastaan täsmälleen toisin päin: mitä enemmän liikun, sitä vähemmän tekee mieli syödä. Nyt kun liikkumaan ehtii hyvin ja olosuhteetkin ovat kunnossa, tämä on tosi mukava ilmiö. Talven loskasäiden ja vähäisemmän liikunnan varalle täytyy kuitenkin kehittää jotain sopivaa. Viime kevättalvi meni monestakin syystä penkin alle, eikä samanlaiseen hölmöilyyn ole ensi talvena varaa.
Nyt on taas hyvän päivän jälkeen vuorossa viimeisin Suurimman pudottajan jakso. Siinä on kyllä aivan uskomaton tsemppaus-ohjelma!
Toi on kyllä mahtava fiilis kun huomaa että kipuja ei enää ole tai ainakin ne ovat vähentyneet huomattavasti. Olet toiminut kuin suoraan jostain kuntoutuksen oppikirjassa, pikkuhiljaa enemmän rasitusta ja heti keventää kun huomaa että vaiva alkaa taas rasittamaan.
VastaaPoistaSiitähän tässä meidän sunnuntailiikkujien treenaamisessa on kyse, kehon maltillisesta totuttamisesta aina vähän kovempaan rasitukseen ja treeniin. Kehitys menee koko ajan eteenpäin mutta loukkaantumisriski pysyy pienenä.
Kiitos kohteliaisuudesta, Mika! Näinhän se on, että pakko on edetä omien tuntemuksien mukaan. En ole itse asiassa missään vaiheessa tehnyt tarkkoja viikkosuunnitelmia (tyyliin "maanantaina vauhtikestävyyttä, keskiviikkona pitkis"...), joten ei ole tarvinnut pakottaa itseään toimimaan oman kunnon vastaisesti.
PoistaNyt täytyy vain toivoa, että positiivinen kehitys jatkuisi..!