Laiskurin maanantai-hölkkä vaihtuikin sateisen sään takia kävelyksi, ja eilen oli vuorossa taukopäivä. Tänään lähdin sitten pitkän työpäivän jälkeen Paloheinään, vaikka vasemman jalan nilkka oli jo aamulla töihin kävellessä tuntunut vähän hassulta.
Tiedä sitten, oliko nilkasta kiinni, mutta juokseminen tuntui alusta lähtien säärissä pahalta. Kolmen kilometrin jälkeen totesin, että taitaa olla parasta lopettaa ja kävellä takaisin. Kymmenen minuutin kävelyn jälkeen jalat tuntuivat paljon paremmilta, mutta kun yritin jatkaa juoksua, ne menivät taas saman tien jumiin. No, tulihan tuossa sentään kolmen kilometrin hölkkä ja kolmen kilometrin kävely, joten hyvä edes niin!
Pitäisi näköjään aloittaa kesäkausi vähän maltillisemmin, jotta jalat ehtisivät paremmin mukaan. Kun viime syksynä aloitin juoksukuurin, olin käynyt parin viikon ajan pitkillä kävelylenkeillä, jotka aivan varmasti olivat totuttaneet jalkoja juoksun rasitusta varten. Harmi vain, että Laiskurin maltti ei oikein tahtoisi riittää pelkkään kävelyyn..! :) Mutta pakko kai se on vain malttaa, jos haluaa vielä syksylläkin juosta terveillä jaloilla.
Huomenna on siis vuorossa kävelylenkki (pöh), ja perjantaina korkataan kavereiden kanssa golfkausi, tosin vain puolikkaan kierroksen merkeissä. Rauhallista liikuntaa siis!
P.S. Paloheinän tiet olivat toden totta sulaneet hyvin muutamassa päivässä. Ihme kyllä, pururata on vielä täysin lumen/jään peitossa, ja niin vain siellä hiihtäjät etenivät luistelutyyliin mäkeä ylös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti