Huh, onpa ollut taas ihanaa päästä nauttimaan kiireettömästä lauantaista! Tai eihän päivä oikeasti kiireetön olisi, jos en olisi tehnyt vakaata päätöstä jättää työt syrjään. Sielun lepoa, ei voi muuta sanoa!
Eilen tie vei pitkästä aikaa ystävien kanssa parille oluelle. Sen verran oli malttia kuitenkin mukana, että tänään olo on ollut oikein hyvä, mitä nyt olen välillä levännyt ihan oikeita univelkoja pois. Mitä liikuntaan tulee, vaihdoin juoksut jalkoja säästelläkseni tiistain jälkeen reippaiksi kävelylenkeiksi (sekä keskiviikkona että torstaina), mutta nyt yhden välipäivän jälkeen päätin taas lähteä huitaisemaan jo tutuksi tulleen 4,7 km asfalttitärinän.
Juoksu tuntui tänään ihan ookoolta. Vähän harmittaa se, että aerobinen kunto sallisi aika paljon kovemman vauhdin kuin mitä jalat kestävät. Tänään menin 6:55/km keskivauhtia, ja jos olisin siitä yhtään kiristänyt, olisivat koivet jääneet matkalle. Nyt täytyy vain pitää maltti mukana, sillä kaikista tyhmintä olisi se, että jalat prakaisivat muutamaa viikkoa ennen kesäkauden alkua...
Muutama viikko taitaa tosin olla aika optimistinen näkemys. Kymmenen vuorokauden sääennusteen mukaan yöpakkasille ei vielä näy loppua, joten kunnon kevään alkua saadaan vielä odotella. Mutta voi sitä riemua sitten, kun pääsee takomaan kilometrejä hiekkatiellä..!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti