lauantai 8. kesäkuuta 2013

Lauantaikuulumisia

Laiskurin viikonloppu on sujunut hyvin rauhallisesti. Eilisen työpäivän kruunasi alkuillasta sulkapallo (erät 4-1 Laiskurille), minkä jälkeen oli mukava rentoutua kotisohvalla Suomen karsintapelin ääressä. Vaikka kaverin kanssa hutkitaankin sulkista ihan täydellä vimmalla, tuntui eilinen peli yllättävänkin kevyeltä, ja sykemittari oli ihan samaa mieltä - keskisyke oli muutaman pykälän edelliskertoja alhaisempi, ja maksimisykekin jäi viimekertaisista peleistä aika lailla selvästi. Toki pelit ovat erilaisia eri päivinä, mutta nyt huomasin jo ensimmäisessä erässä, että syke oli pysynyt yllättävän hyvin kurissa. Tämähän ei vielä merkitse sitä, että kunto olisi jotenkin maagisesti kohentunut, mutta mukava on huomata, että kroppa alkaa hyväksyä taas säännöllisen liikunnan osaksi elämää. :)

Tänään oli tarkoituksena juosta perinteinen 7,3 km lenkki rauhallista vauhtia. Sykkeiden puolesta näyttikin hyvältä, mutta valitettavasti penikat sanoivat jyrkän vastalauseensa. :( Olin ehkä vähän tyhmä, sillä jo ennen lenkkiä säärissä ja pohkeissa oli tiettyä jäykkyyttä, mutta pakkohan sitä oli kuitenkin kokeilla, jos jalat olisivat hölkätessä vertyneet! Jouduin kuitenkin jo 1,5 km kohdalla toteamaan, että juoksusta on tänään enemmän haittaa kuin hyötyä, ja pistin kertaheitolla kävelyksi. Tuon puolentoista kilometrin päälle kävelin sitten vielä 7,5 km, joten ihan mukava kokonaisuus siitä tuli. Ja säähän oli ihan älyttömän hieno, joten mukava oli ulkoilla kaikessa rauhassa!

Varmaan olisi hyvä idis ottaa lähiviikot lähinnä kävelyn, golfin ja sulkiksen merkeissä, ja jatkaa juoksemista vasta vähitellen. Nyt ainakin tuntuu siltä, että koivet ovat kovasti eri mieltä juoksemisen mielekkyydestä. Edessä on onneksi pitkä kesä, ja maltti on valttia, niin kuin usein aiemminkin on tullut huomattua!

Lenkin jälkeen Laiskuri onnistui myös bongaamaan julkkiksen: TV-kokki Sara La Fountain oli otattamassa itsestään kuvia lähikaupassa. Kovin pitkä tyttö oli hän ja kauniskin. Otti myös kontaktia meihin takanaan jonottaviin: "Anteeks siis hei ihan KAUHEESTI kun täs kestää, kun me ollaan kuvaamaassa mun uutta ruokakirjaani..! Siis ihan oikeesti ANTEEKS! Niin kun mun RUOKAKIRJAANI tässä..." Ei muuta kuin menestystä kirjalle, ei jäänyt ainakaan muille asiakkaille epäselväksi, että Saralta on tulossa uusi kirja!

Laiskurin lisäksi kaupassa oli myös muita kauniita ihmisiä.

Nyt on taas levon aika, huomenna sitten golf-kentälle. Alkuviikoksi on jo sovittuna liikunnallista ohjelmaa maanantaista keskiviikkoon, joten hyvältä näyttää! :)

8 kommenttia:

  1. Oot kyllä kävelymestari!

    Minä häviän sulkapalloerät pelikaverilleni samoin lukemin kuin sinä voitat. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta Kaneli, voittaminenhan on paljon kivempaa! :D Ja ei tuo nyt vielä mikään kummoinen kävely ole, Laiskurin diesel-veturi on parhaimmillaan pidemmillä matkoilla! ;)

      Poista
    2. Niinpä! :O Joten anna kaverillesikin tylsien häviöiden sijaan voittomahdollisuudet. ;)

      Minun penikat ei kestä pitkiä kävelemisiä. Juoksua kyllä. Hassua.

      Poista
    3. On kyllä, minulla on täsmälleen toisin päin! :o

      Ja kyllä kaveri voitti jo tänä vuonna kerran! :D Voittaa varmasti uudestaankin, sillä tiukkoja eriä pelataan. :)

      Poista
  2. Se minusta onkin ihan epäreilua, että meilläkin on tiukat erät ja silti minä onnistun jotenkin niin sössimään (lue: olemaan huonompi!), että häviän nippanappa. Saattaa turhauttaa, mutta luovuttaa ei sovi.

    Yhdestä voitosta riittääkin pitkäksi aikaa iloa. Minullakin. Olen tosin ehdottanut siirtymistä tenniksen pariin, jotta voimalyönnit eivät menisi aina yli takarajan. :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Smasheihin pitää pompata, muuten ne meneekin helposti pitkäksi! :D Tenniskin on kyllä kivaa, tosin siitä on jo tosi pitkä aika, kun olen viimeksi pelannut. :)

      Ja aivan oikea asenne: luovuttaa ei sovi! :)

      Poista
  3. Toivottavasti penikat parantuvat pian.

    Blogissani odottaa haaste: http://lihatonliikkuja.blogspot.fi/2013/06/haaste-ykstoist-ykstoist-x2.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eetu! Lepo on auttanut penikka-kipuihin, mutta täytyy silti ottaa aika varovasti... Muistissa on eräs kesä, jolloin penikat ärtyivät niin pahasti, että lenkille ei ollut mitään asiaa puoleen vuoteen!

      Kiitos myös haasteesta, mukavaa, että otit minut huomioon! Täytyy tosin todeta, että Laiskuri on nimimerkkinsä mukaisesti ollut aika laiska toteuttamaan tällaisia kyselyjä, mutta lupaan, että jos eteen tulee tylsä sadepäivä, niin tämä kysely on tärkeysjärjestyksessä korkealla! :)

      Poista