On ollut aika mielenkiintoinen alkuviikko! Eilen oli vakaa aikomus mennä juoksemaan, mutta iltapäivästä alkoi väsyttää aivan kamalasti. Tulin töistä vähän normaalia aikaisemmin kotiin ja ajattelin ottaa tunnin nokoset ennen lenkkiä. Nämä "tunnin nokoset" venähtivät kolmeksi ja puoleksi tunniksi, minkä jälkeen olo oli täysin pöllämystynyt! Mutta näköjään kroppa tarvitsi lepoa, ei siinä mitään. Unikin tuntui olevan syvää, ja illalla sain taas ihan normaalisti unen päästä kiinni. Lenkki jäi siis väliin, mutten osannut siitä kauheasti stressata - ruokapuoli hoitui kuitenkin terveellisesti.
Tänään otin sitten revanssin juoksusta. Lepopäivän ansiosta jalkojen lihakset tuntuivat lenkin alussa oikein vetreiltä, mutta jostain kumman syystä oikea jalkaterä alkoi puutua parin kilometrin kohdalla. Näin on tapahtunut joskus aikaisemminkin, ja voin kertoa, että tunne on todella tylsä! Aivan kuin raahaisi kuollutta painoa mukanaan, pöh. Tästä syystä lopetin lenkin jo 5,4 km kohdalla ja kävelin loput pari kilsaa. Pian kävelyyn vaihdon jälkeen jalka taas "aukenikin" kuin ihmeen kaupalla. Tiedä sitten, johtuuko jalan jumitus kengistä vai puristuuko jokin hermo kasaan jalkaa rasittaessa. Mene ja tiedä, go and know. :)
Huomenna Laiskuri lintsaa töistä ja suuntaa taas golf-kierrokselle. Tällä kertaa vuorossa on Lakiston kenttä, joka onkin uusi tuttavuus. Kiva päivä siis tiedossa (vaikka niitä töitä onkin sitten tehtävä iltasella)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti