Huuh, nyt on Laiskuria hemmoteltu! Tulin juuri ystävieni luota "iltakahvilta", joka osoittautui neljän ruokalajin gourmet-illalliseksi! Ruoka oli aivan uskomatonta ja hauskaa oli - nyt on taas ikää pidennetty niin, että suupieliin sattuu. :) Saimme myös alustavasti sovittua golf-reissun ensi sunnuntaiksi. Toivottavasti toteutuu, sillä en ole nyt varmaan kuukauteen käynyt pelaamassa, ja viheriöiden kutsu on jo aika houkutteleva... Kohta säät muutenkin kylmenevät, ja kun kentät suljetaan, ei pelaamaan taas pääse kuin vasta vapun tienoilla.
Iltapäivällä kävin jälleen perinteisellä Paloheinän lenkillä. Eilisen ennätyksen jäljiltä pyrin vain pikkaisen palauttelemaan jalkojen lihaksia ja nauttimaan upeasta säästä. Oli taas kerran silkkaa nautintoa hölkätä syksyisen luonnon keskellä! Mielenkiintoista oli myös taas kerran havaita, että vaikka ennen lenkkiä olo oli vähän nuutunut, niin lenkin jälkeen olin taas pirteä kuin peipponen - vieläpä koko loppupäivän! Tällä kertaa kulutin maastossa aikaa 53:58 (7:30/km) ja keskisyke pysyi mukavan matalana (148 bpm). Alun perin olin jo suunnitellut lepääväni tämän päivän, mutta taas kerran hyvä sää ja huomiseksi ennustetut sateet saivat Laiskurin liikkeelle!
Nyt tuntuu pikkaisen jomotusta säärissä, joten lienee viisainta pitää huominen taukoa. Jos malttaisin olla liikkumatta keskiviikkoon saakka, saisin harjoituskuormituksen (Polar) ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan vihreän puolelle. Saapa nähdä, löytyykö sitä malttia vai ei! Tällä viikolla tuli joka tapauksessa juostua enemmän kuin koskaan tähänastisella lenkkeilyuralla (34,8 km), joten kevyempi viikko ei varmastikaan olisi ihan kamalan huono ajatus.
Huomenna on sitten paluu harmaaseen arkeen edessä. Töitä olisi vaikka muille jakaa, mutta ei auta valittaa. Täytyy vain imeä iloa ja voimaa liikunnasta ja kohenevasta kunnosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti