Viikko on taas kuin huomaamatta kääntynyt sunnuntain puolelle - tuntuu oikeasti aivan hurjalta, kuinka nopeasti aika kuluu! Tällä viikolla riesana ovat olleet erilaiset freelance-työt, jotka ovat vieneet leijonanosan vapaa-ajasta. Kyllähän niistä saatavilla tuloilla maksaa sitten esimerkiksi lomaviikon talvella, mutta kyllä ylimääräiset työt muuten vievät iloa elämästä, pakko myöntää.
Liikunta on tällä viikolla ollut vähäistä. Jalat ovat toipuneet todella hitaasti keskiviikon kuntopiiristä, joten olen pitänyt peräti kolme välipäivää liikunnasta - hirvittää itseäkin! Tänään mitta tuli kuitenkin täyteen, ja vaikka varsinkin oikea reisi oli vieläkin aivan jumissa, päätin lähteä kokeilemaan, miltä juoksu tuntuu.
Paloheinässä oli mukava sää, pilvistä ja noin kymmenen astetta lämmintä. Lähdin mielestäni varovaisesti liikkeelle, mutta koska sykemittari ei taaskaan näyttänyt muutaman ensi minuutin aikana oikeita lukemia, taisin kuitenkin innostua vähän liian kovaan vauhtiin. Lopputulos oli itse asiassa aika mielenkiintoinen harha-aistimus: omasta mielestäni lönköttelin koko ajan hidasta tahtia, vaikka todellisuudessa etenin varsin hyvää vauhtia. Tämän ristiriidan seurauksena meno tuntui todelliselta tervanjuonnilta, eikä juoksemisen iloa oikein tahtonut löytyä - luulinhan, että väsyn hitaaseen lönköttelyyn. Loppujen lopuksi 7,2 km meni aikaan 46:21 (6:26/km), mikä taitaa olla kolmanneksi paras aikani tuolla reitillä. Silti vähän harmittaa, sillä päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin tunne, että juoksin rauhallista vauhtia huonosti. :)
Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin - nyt ovat lihakset paljon vetreämmässä kunnossa kuin ennen lenkkiä! Lisäksi kehoon on hiipinyt kourallinen endorfiineja; ilmiö, joka aina palkitsee juoksun jälkeen. Se tässä harrastuksessa onkin niin hienoa - vaikka itse suoritus tuntuisikin joskus raskaalta ja turhauttavalta, voi aina luottaa siihen, että jälkeen päin olo on aivan loistava!
Nyt täytyy toivoa, että ensi viikko sujuisi ilman lihasongelmia. Paljon on kiinni keskiviikon kuntonyrkkeilystä. Jos siellä tehdään taas miljuuna U-väistöä, protestoivat reidet aivan varmasti.
Nyt on Laiskurin aika juhlistaa sunnuntai-iltaa ottamalla päikkärit. Aivan pikkaisen jäi töitä vielä illaksi, mutta niihin ei pitäisi tuntia pidempään mennä. Laiskuri toivottaa luolastaan mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti