keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Me loves running!

Nyt alkaa pikku hiljaa näyttää siltä, että koipiongelmat alkavat olla menneen talven lumia. Tänään ei jalkapöytä puutunut kuin vain hieman, eikä se haitannut käytännössä menoa lainkaan. Voihan olla, että jossain vaiheessa jalka alkaa taas vihoitella enemmän, mutta nyt on ainakin tosi positiivinen fiilis siitä, että treenaamaan pystyy entistä paremmin!

Koska koipi oli elämäänsä tyytyväinen, sain ensimmäistä kertaa tänä kesänä hölkättyä vähän pidemmän lenkin. Mittariin tuli tasan 13 km, ja aikaa kului rauhallisesti löpsötellen 1:34:58 (7:17/km). Oikeasti tuosta loppuajasta pitäisi nipistää pari minuuttia pois, sillä heti alkumatkasta tuli aivan järkyttävä vessahätä, ja puskataukoon kului kaikkinensa palttiarallaa minuutti. Toinen minuutti taas meni eksyneitä tätejä neuvoessa. Halusivat mennä Kannelmäkeen, mutta olivat menossa täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Laiskuri neuvoi.

Jalan hyvän kondiksen lisäksi lenkin hyviä puolia oli se, että missään vaiheessa ei väsyttänyt käytännössä lainkaan! Keskisykekin pysyi (minulle) hyvin matalana (151 bpm). Loppumatkasta alkoivat takareidet kyllä pikkaisen väsyä, mutta se oli pientä se. Ai niin: viimeisessä jyrkässä ylämäessä tapahtui yksi kesän ehdottomista kohokohdista. Takaa tullut pyöräilijä oli ohittamassa minua, mutta hyytyi mäkeen, kun itse kiristin pienen loppukirin huumassa vauhtiani (takana oli siis jo 12,5 km). Mies huikkasi mäen päällä ohi mennessään "sinähän pääset mäen paremmin ylös, vaikka minulla on moottori!" Hiveli egoa, pakko myöntää, vaikka vaatimatontahan Laiskurin vauhti on verrattuna normipainoiseen kuntoilijaan. Ehkäpä hän yllättyikin nimenomaan siitä, että tästä kropasta lähti sellaista mäkivauhtia!

Nyt täytyy siirtyä Suurimman pudottajan pariin, ettei pääse ihan täysin lipsahtamaan itsekehun ja -tyytyväisyyden puolelle. Olenko muuten ainoa, jonka mielestä tämän kauden kilpailijat ovat jotenkin persoonattomampia verrattuna edellisen kauden kilpailijoihin?

P.S. Joku on löytänyt blogiini hakusanoilla "Pavlovin kana". Mitenköhän tuonkin selittäisi. ;)

7 kommenttia:

  1. Jee - koipiongelmien loppumiselle! :) Jospa se tietäisi kivutonta ja ongelmatonta lenkkeilyä loppuvuodeksi.

    Rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin Kaneli sinulle! Toivotaan, että liikuntavammat pysyvät itse kullakin kurissa, sillä onhan se nyt aivan pebasta, jos into ja hyvät aikeet kaatuvat fyysisiin rajoitteisiin...

      Poista
    2. Niinpä! Ja vielä suositus: osta se ihmevekotin, jolla saa tehtyä vaikka ja mitä hyvää! :)

      Poista
    3. Paraneeko sillä koipikin? ;) Harkitaan, harkitaan - tosi houkuttelevia juttuja sillä kyllä saisi tehtyä!

      Poista
    4. Ei parane, mutta parannuttuaan pysyy ehjänä! :)

      Se voi olla houkuttelevan koukuttava vekotin. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Rismasta Nordica <20e. Hyvän oloinen, kätevän pikkuinen.

      Poista
    5. Halpahan tuo, joten on nyt VAKAVASSA harkinnassa! ;)

      Poista
    6. Joo, hae heti pois ennen kuin tarjos loppuu. Ohan niitä kalliitakin vekottimia, mutta tuo on tuommoinen näppärän kokoinen ja hintainen! :)

      Poista