sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Paskaa joulua

Mielenkiintoista joulua on vietetty - toivottavasti mahdollisimman monelle lukijalle joulu on kuitenkin ollut ihan aidosti hyvä!

Meidän perheemme on jotenkin hassu - veljeäni lukuun ottamatta olemme suurin piirtein mukavia yksilöitä, jotka eivät kuitenkaan toimi yhdessä kauhean hyvin. No, Tänään tulin jo alkuiltapäivästä auttamaan äitiä jouluruokien laittamisessa, hän kun on nykyään hyvin taipuvainen voimaan huonosti pienissäkin stressitilanteissa. Kyse ei ollut mistään vaikeasta, kunhan nyt saatiin ruoat pöytään oikeassa lämpötilassa.

Ruokailu sujuikin vielä suht hyvin. Jouduin ihan vain pariin tiuskaisuun käyttämään rauhansovittelijan taitojani. Eli meidän perheemme kontekstissa täysin ok.

Jouluaterian jälkeen lähdimme sitten lähipubiin ottamaan oluet. Kaikki meni taas hyvin siihen saakka, kunnes vanhempani lähtivät kotiin ja jättivät veljeni ja minut yksin. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun olimme jo melkein lähdössä, alkoi valomerkin tullessa yksi aivan sivullinen baarin asiakas paimentaa muita asiakkaita pois kyseisestä lokaalista. No, äkkiväärä veljeni tietenkin sanoi siihen vähän pahasti takaisin, vaikka kuinka yritin rauhoitella. ("vittuako sinä siinä komennat..!")

Kun sitten viimein lähdimme pois paikasta, tämä riidan aloittajana toiminut kehonrakentaja-paimen lähti tietenkin perään haastamaan riitaa - olihan häntä nyt loukattu ihan kauheasti. Rauhoittelu ei enää siinä vaiheessa tietenkään auttanut, sillä jos mies haluaa tapella, niin mies haluaa tapella! Arvioin tilanteen siinä mielessä oikein, että keskityin väistämään kaverin nyrkkejä ja muistutin hänelle, että poliisin numerokin on puhelimessa, jos tarvetta on. Tämän seurauksena tyyppi päätti lopulta lähteä omille tiellensä.

Tämä urpo oli muuten oikeasti sen verran habahaba, että olisi kyllä piessyt meidät yksi kahta vastaankin ihan komeasti. Miksipä sitä toisaalta muuten haastaakaan riitaa, jos ei ole varma siitä, että on vahvoilla. Mulkku.

Hassua, että tuollainen tilanne jää suoraan sanottuna vituttamaan todella paljon. Ensiksi vituttaa se, että joku ihan oikeasti lähtee haastamaan riitaa jouluna (kuka on oikeasti niin anaalinen, että haluaa tapella jouluna?). Toiseksi vituttaa se, että vaikka kuinka toimii siinä tilanteessa kaikista järkevimmällä tavalla (eli ei ehdoin tahdoin ota itse turpaansa ), niin silti tuntuu siltä, että turpaan olisi miehisesti pitänyt kuitenkin ottaa! Kolmanneksi vituttaa vain yleensä, koska jos saisin valita, viettäisin joulun ihan muissa merkeissä.

Minä en oikeasti vaadi paljoa. Haluaisin vain viettää joulun niin, että saisin olla rauhassa. Ja jos olisi oma kulta kainalossa, niin sen parempi.

Tämähän ei toisaalta ole mitään, mitä ei juoksemisen tuomalla aivojen nollaamisella voiteta. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että tarpeet, haaveet ja todellisuus eivät vain millään tunnu kohtaavan..!

2 kommenttia:

  1. Voi äh, kurjaa kun joulusi meni noin pilalle :(

    Mutta juoksu on kyllä parasta nollausta mitä vain voi olla, lenkille siis tänään,eikös?

    Itse kävin eilen pienen vauhtilenin tekemässsä, tänään sitten pidempi ja rauhallinen hölköttely edessä :)
    Estää tehokkaasti sen, ettei voi jouluna mättää itseään liian täyteen ruokaa, kun "on pakko" mennä lenkille :)

    VastaaPoista
  2. Tuo näyttää nukutun yön jälkeen ehkä turhankin kimpaantuneelta vuodatukselta, mutta yöllä kyllä otti päähän. :) Terapialenkki on silti mainio ajatus - ehkäpä illalla tai viimeistään huomenna!

    VastaaPoista