keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Huitomista ja viuhtomista

Nyt on sellainen olo, että olen oppinut jotain: koko alkuviikon jalat ovat olleet hieman rasittuneet sunnuntain lenkistä, ja olen malttanut olla kiskomatta niitä ihan jumiin! En tiedä, kuinka järkevältä kuulostaa olla ylpeä siitä, että ei ole käynyt liikkumassa, mutta penikkataudin kivut ja reiden venähdykset ym. kokeneena tiedän, että usein tuollaiset vammat ovat täysin itseaiheutettuja. Eilinen meni siis vain töiden ja television merkeissä.

Tänään sitten palasin harrastuksen pariin, josta innostuin viime syksynä. Kyseessä on kuntonyrkkeily - laji, jossa huhkitaan korkeilla sykkeillä ja palaudutaan sitten hieman erien välillä. Sitä voisi kutsua siis kai intervallitreeniksi. Kuntonyrkkeily on hyvää vastapainoa jalkoja paljon kuormittavalle juoksemiselle, sillä vaikka nyrkkeilyssäkin käytetään paljon pohkeita ja reisiä, ei siinä ole samanlaista vaaraa saada esimerkiksi penikkatautia kuin juoksussa. Nyrkkeily pitää myös niskan ja hartioiden seudun hyvässä kunnossa, mikä tällaista päätetyöläistä ilahduttaa kovastikin.

Ensimmäiset harjoitukset puoleen vuoteen olivat tietenkin melkoinen shokki keholle. Asiaa ei yhtään auttanut alkulämmittelyn ystävällisesti ohjatut punnerrukset ja muut lihaskuntoliikkeet: "seitsemän... seitsemän... seitsemän... seitsemän ja puoli... jaksaa sinne kymmeneen!!!" Mutta hyvähän se vain on, että saadaan tällaiset kermapersukset menemään sen oman mukavuusrajan ylitse - niinhän se kunto kasvaa ja traani sulaa! Ryhmässä oli taas melkoinen ryysis ihan kaikenikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä, naisia ehkä hieman enemmän kuin miehiä. Hyvin sieltä kuitenkin löytyi jokaiselle suht samanpituinen pari omasta sukupuolesta (nyrkkeilyn pariharjoittelussa tasa-arvo ei oikein toteudu, kun miehet nyt vain keskimäärin huitovat aika paljon lujempaa). Tunnin ja 20 minuutin treeni poltti sykemittarin mukaan 1449 kcal, ja keskisyke oli 166 lyöntiä/min. Tehokasta! Mukavaa kuntonyrkkeilyssä on sekin, että sitä voi harrastaa myös kaikkein loskaisimpana ja lumisimpana vuodenaikana, kun lenkkeily ei ehkä maistu niin hyvältä.

Loppuviikon harjoitusohjelma on vielä aika lailla auki. Harmittavasti sekä huomenna että ylihuomenna on iltamenoa, ja lauantaina taas tunnin ja kolmen vartin kuntonyrkkeilytreenit. Juoksu saattaa siis jäädä tällä viikolla yhteen sunnuntailenkkiin - ääk ja kääk, miten mä pärjään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti