Matkalla Paloheinään taivas synkkeni synkkenemistään, ja parkkipaikalle päästyäni satoi jo ihan kunnolla. Vetäessäni fleece-takkia niskaan totesin, että tarvitsen parempia juoksuvaatteita; fleece on ainakin liian lämmin tällaiselle säälle, minkä lisäksi se ei oikein tahdo päästää hikeä läpi. Joka tapauksessa lähdin ehkä sateestakin johtuen aika reipasta vauhtia matkaan, ja lopulta koko lenkki sujui nopeammin kuin koskaan aikaisemmin: 46 min 30 s (6,27 min/km)! Tämä siis siitäkin huolimatta, että kyseessä oli neljäs liikuntapäivä putkeen, ja kaiken lisäksi olin mennyt syömään ja juomaan kahvia vain tuntia ennen lenkkiä, mistä syystä vessahätä yllätti jossain neljän kilometrin paikkeilla. Ei siis sattuneesta syystä oikein lähtenyt loppukiriä tänään. Sykkeet olivat koko matkan ajan aika korkealla (keskisyke 170), eikä tämä nyt mitään juoksemisen juhlaa ollut, mutta oli joka tapauksessa mukava nähdä, että keho on taas tottunut hieman enemmän juoksemiseen.
Keho on nähtävästi tottunut myös kuntonyrkkeilystä saamaansa alkushokkiin. Viikko sitten ensimmäisellä harjoituskerralla paloi 1449 kcal - eilen 1003 kcal! Aika huima ero. Vaikka eiliset treenit olivatkin ehkä hieman löysemmät, niin osa erosta selittyy varmastikin sillä, että kroppa on yllättävänkin nopeasti sopeutunut intervallityyppiseen harjoitteluun. Tietenkään päivät eivät ole veljeksiä keskenään, vaan syke ja kulutus voivat vaihdella päivästä toiseen ilman sen suurempaa syytä.
Huomenna on sitten lepopäivä - lupaan ja vakuutan! Ehkä juoksemisen sijaan voisi illalla rentoutua menemällä ihan rehellisesti ottamaan pari Urquellia lähipubiin ja lukea vuorotellen Hesarin ja iltapäiväjuorulehdet. Ihanaa pään tyhjennystä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti