Sanokoon tiede mitä tahansa, viikonloppuaamujen on pidennettävä ihmisen ikää, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa! On niin ihana tunne herätä ilman herätyskellon loukkaavaa pirinää ja laittaa kaikessa rauhassa kahvia tulemaan. Tällaisina aamuina minua harmittaa, etten tilaa edes viikonloppuhesareita kotiin. On ihan silkkaa ylellisyyttä syödä aamiaista ja lukea Hesaria tunti tai pari ennen kuin edes harkitsee mitään muuta..!
Asiasta toiseen. Minun pitäisi oppia olla tekemättä lupauksia, joita en osaa pitää. Vakuutin viime kirjoituksessani, että perjantai olisi lepopäivä - katin kontit! Sain jo torstaina kutsun kulinaristiystäväni luokse täksi illaksi, eli tänään on tarjolla jotain nannaa ruokaa ja makuaistia hivelevää viiniä (okei, illan ratoksi saattaa muutama olutkin mennä). Tästä syystä päätin eilen vaihtaa oluen parissa rentoutumisen - yllätys yllätys - juoksemiseen! Olin kuitenkin sen verran viisas, että tällä kertaa päätin tarkoin varmistaa, että vauhti pysyy rauhallisena alusta loppuun.
Juoksin nyt neljännen kerran tällä viikolla Paloheinän 7,2 km lenkin, ja seuraava lenkki täytyy varmaan tehdä jollain muulla reitillä. Paitsi että maisemat reitin hienoudesta huolimatta alkavat vähän toistaa itseään, myös keho saattaa tottua tuttuun menoon eikä enää rasitu tarpeeksi hyvin. Joka tapauksessa oli jälleen kerran hieno juosta, kun välillä aurinko pilkotti metsän välistä ja kaikkialla leijui syksyn tuoksu! Sain kuin sainkin pidettyä vauhdin rauhallisena (itse asiassa hitaampana kuin kertaakaan tänä syksynä), ja palkinto tuli alhaisen keskisykkeen muodossa: 137 bpm! Olin tuohon todella tyytyväinen, sillä en kuvitellut pystyväni liikkumaan millään hölkkää muistuttavalla tavalla niin, että keskisyke voisi todella olla alle 140 bpm:n. Menihän tuohon aikaakin 59 minuuttia, mutta so not.
Tällä viikolla on siis tullut juostua 28,8 km, mikä tuntuu itsestä aika kovalta määrältä - varmaankin aika lailla maksimilukema tässä vaiheessa harrastusta ja tällä painolla, jos ajattelee jalkojen hyvinvointia. Tänään on sitten lepopäivä juoksemisesta, mitä tuossa nyt on parin tunnin kuntonyrkkeilytreenit katkaisemassa vapaapäivää.
Vielä terveiset kaikille lukijoille, jotka miettivät liikuntaharrastuksen aloittamista. Tehkää se! Ottakaa alkuinnostuksesta kaikki irti ja nauttikaa kauniista syyssäästä sekä siitä upeasta olosta, minkä liikunta tuo mukanaan!
P.S. Minulla alkoi eilen heti herättyäni soida päässä John Coltranen kappale Equinox. Ei hajuakaan miksi. Mutta linkitetään se nyt tähän siltä varalta, että joku jazzista sattuisi tykkäämään! :)
John Coltrane - Equinox
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti